Kintsugi-korjattujen astioiden käyttö elintarvikkeille

Kintsugilla tarkoitetaan nykypäivänä kahta toisistaan hyvin erilaista tapaa korjata keramiikka- tai esimerkiksi lasiesineitä. Korjattujen esineiden käytön ruualle ja yleisesti elintarvikkeille kannalta on todella tärkeää, että toisaalta korjaamiseen käytetyt materiaalit ovat elintarvikekäyttöön soveltuvia, ja toisaalta, että korjattuja asineitä käytetään oikein, jotta ne eivät hajoa uudelleen, vaatien uuden korjaamisen.

Alla tiivistettynä tietoa siitä, millainen kintsugi ja millaisilla materiaaleilla korjatut astiat soveltuvat ruokakäyttöön. Lisäksi listattuna ovat yleisimmät ohjeet kintsugi-korjattujen esineiden käytölle, säilyttämiselle, pesemiselle tai vaikkapa kuumentamiselle. Alla seuraavissa ohjeissa ja esittelyissä viitataan modernia kintsugia koskeva tekniikkaesittelyosuus pois lukien perinteiseeen kintsugiin, eivätkä ohjeistukset sovellu modernin kintsugin kohteisiin.

Esineen korjausmenetelmä vaikuttaa mahdollisuuteen käyttää sitä elintarvikkeille
Kaikki menetelmät korjata hajonnutta keramiikkaa, eivät palauta esinettä elintarvikekäyttökelpoiseksi. Kintsugin kohdalla puhutaan perinteisestä ja modernista kintsugista. Se, kumpaa menetelmää esineen korjaamiseen käytetään, vaikuttaa ratkaisevasti soveltuuko vaikkapa korjattu astia ruokakäytöön.

Perinteinen kintsugi tarkoittaa hajonneiden keraamisten esineiden korjaamista perinteisella japapanilaisella kintsugi-menetelmällä, käyttäen lähtökohtaisesti vain 100 % luontaisia materiaaleja. Se, että esine tai astia on korjattu perinteisellä kintsugilla ei kuitenkaan vielä mahdollista sen käyttöä elintarvikkeille. Vaikka kintsugi kirjaimellisesti tarkoittaa kullalla liittämistä (Kin = kulta ja Tsuki = liittää), kullan kalliin hinnan johdosta perinteisessä kintsugissa voidaan kullan rinnalla käyttää myös muita luontaisia, mutta ei ruokakäyttöön soveltuvia materiaaleja. Näin toimitaan usein sellaisten esineiden kohdalla, jotka eivät ole ruualle, kuten vaikkapa koriste-esineet.

Näillä rinnakkaismateriaaleilla korvataan viimeistelyvaiheessa valmiin esineen saumaan urushi-lakalla kiinnitettävä kallis kultapöly ja käytettävien vaihtoehtoisten metallipölyjen raaka-aineita ovat esimerkiksi pronssi, alumiini, mica (kiille = jauhettu silikaatti-mineraali) ja muut kullansävyiset materiaalit, jotka jauhetaan aidon kullan tavoin hienonhienoksi pölyksi. Kullan rinnalla perinteisessä kintsugissa käytetään yleisesti lisäksi edullisempaa hopeaa, jolloin puhutaan monesti kintsugista, joskin perinteisempi nimi olisi gintsugi (Gin = hopea ja Tsugi = liittää), eli hopealla liittäminen.

Hopeajauheella viimeisteltyjä astioita näkee välillä myytävän elintarvikekäyttöön soveltuvina. Kyseessä on kuitenkin perinteen mukainen tapa, jota olemassa oleva elintarvikelainsäädäntö koskien elintarvikkeiden kontaktimateriaaleja ei salli. Vaikka hopealla korjattujen astioiden käyttö silloin tällöin ruualle ei todennäköisimmin aiheuta vaaraa, hopea ei ole kullan tavoin stabiili materiaali, vaan voi liueta ollessaan kontaktissa elintarvikkeiden kanssa. Sen johdosta sitä ei lainsäädännössä sallita ruokakäyttöön.

Perinteisen kintsugin rinnalla on viime vuosina tullut suosituksi moderni kintsugi, jolla ei todellisuudessa käytettävien materiaalien tai perinteen osalta ole mitään tekemistä oikean kintsugin kanssa - eikä sitä siihen tulisi sekoittaa. Modernin kintsugin yleistymisen taustalla on menetelmän nopeus ja edullisuus. Perinteisten kalliimpien raaka-aineiden ja aikaa vievien menetelmien sijaan modernissa kintsugissa käytetään karrikoituna synteettisiä liimoja (kuten epoksi) ja kultaa tai hopeaa jäljitteleviä värijauheita.

Moderni kintsugi on erinomainen tapa korjata esineitä kintsugityylisesti, mutta perinteisen ja modernin kintsugin yhteneväisyydet rajoittuvat lopullisen korjatun esineen ulkonäköön. Yleistäen voi sanoa, että ruualle tai muille elintarvikkeidelle tarkoitettujen esineiden korjaamisessa voidaan käyttää vain perinteisestä kintsugia ja aitoa kultaa.

Kullan hinnan kauhistuttaessa on arkikäyttöön tulevia astioita mahdollista korjata perinteisellä kintsugilla, mutta jättää lopuksi korjaussaumoihin lisättävä kultapöly lisäämättä. Kulta on kuitenkin lopulta vain koristelua siinä, missä urushi-lakka vastaa osien liittämisestä, paikkaamisesta ja saumojen tiiviydestä.


Elintarvikekäyttöön soveltuvissa kintsugi-korjatuissa esineissä käytettävät materiaalit ja raaka-aineet
Kun esinettä on tarkoitus käyttää korjaamista seuraten ruualle tai muille elintarvikkeille, kaikkien raaka-aineiden tulee olla turvallisia. Perinteisessä kintsugissa käytetään vain 100 % luontaisia raaka-aineita, joiden käyttöä on tutkittu ja tiedetään turvallisiksi.


Tietoa yleisimmistä kintsugissa käytettävistä raaka-aineista

Urushi
Lakkapuiden (Rhus vernicifera) mahlasta valmistettava 100 % luontainen japaninlakka (urushi). Urushi on koskeana erittäin allergisoivaa, mutta kuivuttuaan se on turvallinen superaine, joka tarjoaa erittäin kovan, vedenpitävän suojakerroksen, joka kestää jopa useimpia happoja. Urushi-lakan ainoa merkittävä heikkous on UV-säteily, joka heikentää sen rakennetta.

Vanhimmat löydetyt urushi-lakalla käsitellyt esinelöydökset ovat ajalta 10'000 eaa. Luontaisesti ruskeasävyistä raaka-urushia (ki-urushi, seshime-urushi) käytetään jokaisessa kintsugi-korjaamisen vaiheessa sellaisenaan, kirkkaana (shuai-urushi) tai perinteisesti rautasulfidilla mustaksi (roiro-urushi) tai rautaoksidilla punaiseksi (bengara-urushi) sävytettynä.

Gluteenipitoinen jauho
Gluteenipitoista jauhoa käytetään urushi-lakkaan sekoitettuja luontaisena liima-aineena. Yleisimmin käytetyt jauhot ovat riisi- ja vehnäjauho.

Tonoko-/jinoko-jauhe
Luontainen kvartsimineraalirikas savijauhe. Kitsugissa käytetään yleisimmin kuutta erilaista tonoko-jauhetta, joista jinoko on hieman karkeampi kuin tonoko.

Ogakuzu
Hienoksi jauhettu puupuru.

Kin
Aito keskimäärin 23,75 - 24,0 karaattin kultapöly, jonka kultapitoisuus 98,9 %. Jotta esinettä voidaan käyttää elintarvikkeille, sen saumat voivat olla viimeistelty vain aidolla kullalla (jos saumat on viimeistelty).

Gin
Hienoksi pölyksi jauhettu hopeajauhe.

Kintsugi-korjatun esineen käytön aloittaminen
Korjattu esine kestää jo hyvin käsittelyä heti viimeistä lakkaus- ja kultapölyn lisäämisvaihetta seuraten. Suositus kuitenkin elintarvikekäytön osalta on odottaa vielä kahdesta kolmeen kuukautta ennen varsinaisen käytön aloittamista, jotta urushi-lakkaa sisältävät saumat saavuttavat vahvimman koostumuksen.


Kintsugi-korjattujen astioiden peseminen
Kintsugi-korjattuja astioita ei voi pestä astianpesukoneessa, mutta käsinpesu laimennetulla pesuaineella on mahdollista. Koska yleensä kultapöly sijaitsee päälimmäisenä korjatussa saumassa, on suositeltavaa välttää voimakasta mekaanista hankausta. Kintsugi-korjattuja     astioita ei suositella jätettävän veteen likoamaan, mikä saattaa pitkällä aikavälillä heikentää korjaussaumoja.

Ruuan kuumentaminen kintsugi-korjatussa astiassa
Kintsugi-korjaamisen jälkeen astioita ei voi käyttää ruuan kuumentamiseen mikoaaltouunissa tai uunissa. Kuivunut urushi-lakka kestää enintään 100 - 120°C lämpötiloja.

Kintsugi-korjattujen astioiden kestävyys iskuille ja pudottamiselle
Kintsugi-korjattujen astoiden kysy kestää hajoamatta iskuja tai kolauksia on alkuperäistä astiaa heikompi. Onneksi sauman rikkoutuessa se on korjattavissa uudelleen.